23. huhti, 2018

Kevättä

Niin se kevät vain etenee.. kesämaistiaisia saatiin, kun kävimme sukuloimassa Berliinissä, mieheni kotikaupungissa. Siellä oli jo ihan kesänkuuma, musiikillinen anti reissusta syntyi metrossa, jossa kaksi ehkä perulaistaustaista nuorta muusikkoa soitti. Toisella oli kitara ja toisella vähän domran näköinen soitin. Domran klassista soittoa olen kuullut kerran Levin kevätsoitoissa, kun Muurmanskista tuli vieraaksi domran soittaja pianistin kera.

Muita tämän viikon musiikkihetkiä oli Kampin torilla huuliharpisti, joka puhalteli valssin säveliä ilmaan ihan komeasti. Hän oli hämmästyneen iloinen, kun hattuun kolikon heitin. Sitten Kaisa´s machine iloitteli Tapiola Gardenissa Jazzklubilla ja meininki oli kova. Kyllä sitä on ilo kuunnella, kun treenitunteja on takana niin, että yhdessä voi soitella täydellä tunteella päästä varpaisiin ja sormenpäihin asti.

Dokumenttiprojekti Lapin lauluntekijöistä on edennyt jo editoinnissa siten, että runko on valmis. Musiikkiakin on lisätty, mutta yhden livevedon siihen vielä toivoisin saavani ensi vuonna. Tunturitie biisi, joka oli toissavuoden Ylläs Soi yhteiskuorokappale ja Kittilän pelimannit ja kuoro esittää sen hautajaisissa aina muistomatkalle, kun kuorolainen jatkaa rajan taa. Se on hieno biisi, ja toivon että saan sen livenä ainakin Kittilän pelimanneilta ja kuorolta, ehkä Sodankylän kuorolla vahvistettuna. Siinä olis Lapin ensimmäiset pelimannikuoropitäjät, 70-luvulla aloittaneet.

Ylihuomenna flyygelillä omia säveliä raamatuntekstien väliin Tapiolan seurakuntasalissa. Yllättäen se vähän jännittää, kun treenailin. Kun ei saakaan laulaa ja soitto tulla ikään kuin mukana. Ehkä sieltä pukkaa klasarin virhebongaria.. mikä ei sinänsä oo huono homma. Klassisen musiikin kautta on oppinut vaikka mitä. Tavoitteellisuutta, kokonaisuuksien hallintaa, yksityiskohtia, dynamiikkaa.. Jouni Someroa kuunnellessa Marian kappelissa, oli vaan niin hyvä olla. Uskomattoman taitava ja nöyrä soittaja.

Hyvää kevään alkua.

tv Heidi